Päivät 9 ja 10

Hupsista,

Unohtu eilen kirjoitella. No, eilinen oli taas kerran vähän mieltä alentava päivä kun huomattiin, että vasemmassa kyynärtaipeessa ollut kanyyli on ilmeiseti tehnyt tulehduksen ihon alle. Käytiin sitten ultraamassa käsi ja tulehdushan sieltä löytyi. Illalla hoitsu tuli sanomaan, että tulehdus on sen verran pieni ja paikallinen, että ei pitäisi olla este siirteelle. JES! Ajattelin, koska en jaksais yhtään enää odottaa, että päästäisiin tositoimiin ja sitä kautta jossain vaiheessa kotiin.

Äiti kävi eilen vierailemassa ja käytiin kanttiinissa istuskelemassa. Ihan jees päästä välillä huoneesta ulos :D Voisin vissiin ihan itekseenki mennä kahvilaan vielä kun en ole siirtopotilas, mutta ei se tunnu kivalta yksinään mennä ja istuskella.

Tänään sitten labrat näytti sen mitä en olisi halunnut: Crp noussut 15 -> 54. Tämä nousu siis käden tulehduksen takia. Lääkärit kävi aamupäivällä ja olivat sitä mieltä, että katsotaan nyt kuitenkin pari päivää, että mitä tapahtuu ja että huomenna pitäisi päätöksiä tehdä. Ja taas olin mieli maassa kun olin ihan varma, että taas tulee viikko lisää odottelua.

Päivemmällä huoneeseen paukkaa sekä siirtolääkäri että osaston ylilääkäri ja molemmat haluaa katsoa mun kättä. Tulevat ilmeisesti siihen tulokseen, että jos ei tuosta pahemmaksi mene, niin alotellaan viikonloppuna kuitenki esivalmistelut! Antoivat vielä tuubin Hirudoid fortea, että jos sillä sais oloa helpotettua kädessä. Käsi on siis sen verran kipeä, että oikaseminen suoraksi on työn ja tuskan takana ja sitten myös koukistaminen jos on sen eka suoraksi saanut. Ja kylmäkääreitä käytän kanssa, se vie turvotusta pois vähän.

Mies tuli tänään käymään ja käytiin tietty kahvilassa ostamassa vähän herkkuja (Olen aikuinen, niin söin voisilmäpullan ennen ruokaa) ja lukemassa päivän "postit" eli siis vantaan sanomat, helsingin sanomat ja länsiväylä. Periaatteessa toivon, että oli viimenen kerta kun kanttiiniin pääsen, koska se kertoo siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Huomenna pitäisi asentaa siis keskuslaskimokatetri ja sitä ennen aamuyöllä pitäisi tiputtaa trombosyyttejä, kun niiden pitäisi olla ko. operaatioon ryhdyttäessä yli 50 ja mulla ne oli tänään aamulla 32.

Hoitsut on pääsääntöisesti ollu mukavia täällä paitsi kahtenä edellisenä yönä ollut hoitsu. Saan siis antibiootit yhdeltä yöllä, jonka takia oon kiinni tippalaitteessa koko aika, ettei tartte herätä siihen kun tulevat laittamaan antibioottia. Joo, toimiihan se siihen asti, mutta kun antibiootti tippa on tippnut, alkaa tuo kone huutaa asiasta. Aikasemmat hoitsut on osanneet kellosta katsoa, monelta se loppuu ni ovat tulleet huoneeseen ennen kun kone alkaa huutaa. No tämä kyseinen hoitsu ei tuu ja joudun siis heräämään siihen huutoon ja painaa hoitsunappia. Ja sama puol kuuden aikaan aamusta hän haluaa tulla mittaamaan aamulämmön vaikka muiden kanssa onnistu se, että mittaan sen kun herään. Inhottavaa kun pitää heräillä monta kertaa :(