4. päivä

Jiiihaa,

Tänään olikin sitten eilisen vastapainona toooodella hyvä päivä! Aamun labroista selvis, että crp on laskussa ja nyt arvo oli 134, eli lasku on alkanut ja luultavasti ensi viikon alussa päästään aloittamaan esihoidot ennen siirtoa! Okei, vähän v*tuttaa, että ollaan jo monta päivää aikataulusta jäljessä, mutta pitää yrittää sitten loppupäässä tsempata, että varmasti pääsee jouluksi kotiin. Se on ollut mun koko projektin päätavoite, koska meidän perheessä joulu on aina ollut koko perheen juhla ja varsinkin lasten juhla! Siitä päästäänkin siihen, että kun "hyvästelin" lapset maanantaina ajatuksella, että livenä en niitä näe muuta kun sitten kun kotiudun, niin en olekaan vielä siirtopotilaana osastolla (eli suljettu huoneeseen 24/7), vaan infektiopotilaana, niin saan mennä sairaalan kahvioon asti, jolloin pääsen näkemään siis lapsia vielä! <3 Ihan loistava uutinen ja äitin kanssa sovittiinkin, että hän tuo lapset kahvioon heti sunnuntaina ja sitten syödään navat täyteen herkkuja taas :D

Toki soitellaan lasten kanssa päivittäin, mutta on se ihan eriasia päästä halimaan ja pusimaan ne puhki livenä, jos alkaa puhelimeen liikaa lässyttää ni ne voi liian helposti vaan laittaa luurin korvaan :D Lapset siis asuvat tällä hetkellä isänsä ja hänen uuden vaimon luona, joten isoja muutoksia on heidän elämäänsä tullut myös tän oman sairastumisen myötä. Toivotaan, että tää kokemus kasvattaa molmepia lapsia ja osaavat elämässään suhtautua onnella ja ilolla terveyteen ja perheeseen <3

Ja oma rakas avopuolisoni pääs tänään tuomaan mun uuden vanhan puhelimen!!! On se jännä homma, että vaikka on tietokone mukana täällä, nin on se puhelin kuitenkin suht tärkeä kapistus silti. Mutta nyt on toimiva puhelin täällä ja pääsen lörpöttämään ihmisten kanssa puhelimessa, koska koneella kirjoittelu ei ole läheskään sama asia <3 Pääsin siis käymään miehen kanssa kahviossa juomassa taivaallisen makusta kahvia, joka muuten maistuu ihan kamalalta täällä osastolla!

Kohta vähän iltapalaa ja joku hyvä sarja Netflixistä pyörimään, vähän erilainen perjantai kun normaalisti, mutta huonomminkin voisi olla, vähän on vaan yksinäistä iltasin...